Green Data Future Solutions -hankkeessa teimme käyttöliittymähahmotelmaa jätevesiverkoston vuotovesistä Preventos Informatics Oy yritykselle. Vuotovesi tarkoittaa ympäristöstä viemäriverkostoon päässeitä sinne kuulumattomia pohjavesiä, sadevesiä, sulantavesiä ja kiinteistöjen hulevesiä. Näitä pääsee verkostoon mm. rikkoutuneiden putkien ja vuotavien kaivonkansien kautta. On arvioitu, että keskimäärin yli 30 % jätevesiverkoston virtaamasta aiheutuu erilaisista vuotovesistä. Mitä suurempi tämä osuus on, sitä huonompikuntoisempi viemäriverkosto yleensä on. Vuotovesi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia jätevedenpumppaamoille ja -puhdistamoille päätyessään. Jätevesiverkoston saneerauksia varten tarvitaan tietoa huonokuntoisimmista ja eniten vuotovesiä aiheuttavista verkoston osista, että voidaan kohdistaa resurssit oikein.
Preventoksen kehittämään järjestelmään kertyy vedenpinnan korkeuden ja virtaaman tietoja heidän jätevesiverkostoon asentamiltaan mittareilta. Virtaamatietojen perusteella voidaan arvioida todellisen jäteveden määrää, pohjaveden vuotavuutta sekä sadannan että sulannan aiheuttamaa vuotavuutta. Laskenta perustuu pääosin ns. keskimääräisen kuivan ajanjakson virtaaman (ADWF) määrittämiseen ja laskelmiin sen pohjalta. Laskettavissa olevia tunnuslukuja on mm. huippuvirtaama, kokonaisvuotavuus ja vuotoveden osuus. Lisäämällä tietoa putkiverkoston pituuksista, putkien halkaisijoista, iästä ja kustannuksista saadaan laskettua muitakin saneerausten kannalta oleellisia tunnuslukuja.
Kävimme yhdessä yrityksen edustajien kanssa jututtamassa Keski-Savon Veden ja Kuopion Veden verkostoinsinöörejä ja muita asiantuntijoita alkuvuodesta 2023. Vierailuiden tavoitteena oli saada viemäriverkoston ylläpidon ammattilaisten näkemyksiä siitä, millainen tieto tukisi heidän työtään. Useissa kunnissa viemäriverkostojen saneerauksia suunniteltaessa ei useinkaan ole olemassa tietoa putkistojen todellisesta kunnosta ja erityisesti vuotovesien määrästä. Kuopiossa ollaan tässä suhteessa melko lailla edelläkävijöitä Suomessa, koska virtaamatietoja ja putkiverkoston kuntoa seurataan jatkuvasti ja korjauspäätöksiä pystytään tekemään oikeaan tietoon pohjautuen. Monissa pienemmissä kunnissa ylläpitoa ja saneerauksia joudutaan suunnittelemaan enemmän mututiedon pohjalta. Putkien kuntoa voidaan arvioida erilaisilla kenttätutkimuksilla, mutta näiden tutkimusten kohdistamisessakin apuna on virtaamatietojen analyysi. Pumppaamoista ja kaivoista kerätty tieto vuotovesien määrästä ja virtaamien poikkeamista on jatkuvan ylläpidonkin kannalta tärkeää tietoa.
Teimme Green Data -hankkeessa vierailuiden pohjalta vuotovesien käyttöliittymän hahmotelmaa jatkokeskustelujen pohjaksi. Käyttöliittymädemoon tehtiin koko verkoston mittauspisteiden koonneista oma sivu ja kaivokohtaisen tarkemman tarkastelun sivu. Sivuilla oli erilaisia laskettuja tunnuslukuja nostoina ja taulukkomuodossa sekä kaivokohtaisessa näkymässä aikasarjojen ja vesimäärien kehityksen tarkemman tarkastelun mahdollistaneita kuvaajia. Lopulta osoittautui, että tämän dashboard-näkymän hahmotelmassa oli liikaakin sisältöä.
Tästä projektissa nousi jälleen esille käyttäjän tarpeiden ymmärtämisen tärkeys; keskivertoa verkostoinsinööriä tai saneerauksista päättäviä ei kiinnosta analysoida tarkemmin kaivojen ja pumppaamoiden virtaamatietoja. Heille riittää yleensä tietää muutama keskeinen tunnusluku, kuten vuotoveden määrä mittauspisteessä vuodessa. Jotkut voisivat hyötyä eksploratiivisista dashboardeista tai yksityiskohtaisista raporteista, mutta pienen yrityksen täytyy miettiä tarkasti, kannattaako rajallisia resursseja käyttää sellaiseen kehitystyöhön, jolle ei ole heti kysyntää. Green Data -hanke auttoi osaltaan näiden tarpeiden selvityksessä ja antoi suuntia Preventoksen järjestelmän jatkokehitykselle.
Meillä Green Data -hankkeen henkilöillä ei ollut etukäteen juurikaan tietoa jätevesijärjestelmistä ja vuotovesien aiheuttamista ongelmista. Projektin aikana opimme ymmärtämään viemärijärjestelmän toimintaa, jossa vuotovesien pääseminen viemäriverkostoon aiheuttaa turhia lisäkustannuksia lisäämällä jätevedenpumppaamoiden ja -puhdistamojen kuormitusta. Tiedolla johtaminen on keskeisessä roolissa tehtäessä perusteltuja päätöksiä saneerattavista viemäriverkoston osista. Preventoksen tarjoama virtausseuranta ja vuotovesianalytiikka osaltaan tukevat näitä päätöksiä sekä jatkuvaa jätevesiverkoston ylläpitoa.
Jesse Honkanen
TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
jesse.honkanen(at)savonia.fi